Arvontaa..

Seuraamassani blogissa Hennin Höpötyksiä http://henninhopotyksia.blogspot.fi on arvonta käynnissä, palkintona on hauskoja pikkuisia pussukoita.

Flunssa jatkuu yhäkin pahana, eikä ole voimia tehdä mitään, tosin nyt alkaa sen verran helpottamaan että alkaa tulemaan vieroitusoireita käsitöistä. Mietin että jos alkaisi virkkailemaan jotain helppoa ja nopeata, virkkailu kun onnistuu meikäläiseltä myös sängyssä makoillen..:)

Sairastuvalta päivää!

Nyt se sitten iski! Nimittäin joku pöpö, joka saa kurkun kipeäksi ja turpoamaan, sunnuntaina alkoi jo ensimmäiset oireet kipeällä kurkulla ja päänsäryllä. Sinnittelin kuitenkin sekä sunnuntain että maanantain töissä, mutta tänään aamulla oli pakko luovuttaa, aamusta heti vaan työterveyslääkärille ja kolmen päivän sairasloma.

Koko päivä on mennyt sängyssä makoillessa, ei vaan ole voimia tehdä yhtään mitään. T onneksi tuli hetki sitten kotiin ja lähti metsästämään ruokaa nälkäiselle naiselleen (lue: hesburgerin autokaistalle). Vaikka olisin kuinka kipeä niin silti pitää jotain käsityöaiheista tehdä, vaikka sitten lukemisen muodossa:

Ostin tämän kirjan ja sen jatko-osan jo kesän alussa kirjakaupan alennusmyynnistä, mutta lukemaan olen sitä vasta nyt ehtinyt. Mukava hyvän tuulen kirja taitaa olla ja tietenkin sen täytyy olla hyvä kun kirja kertoo lankakaupan pitäjästä ja hänen ystävistään..:)

Kun T tuli kotiin, kirkastui koko päivä ankeasta sairaspäivästä täydelliseksi. T toi nimittäin postin tullessaan ja siellähän oli kaksi ihanaa juttua minulle! 

Salaiselta neuleystävältäni tuli kortti:

Ylemmässä kuvassa on kuvattuna kuori, missä kortti tuli (ihanan syksyinen, meillä on melkein samanlaisia sieniä pihassa) ja alempana itse kortti. Ihana käsin tehty kortti, jossa on suorastaan valloittava vaaleanpunainen sydän! 

Salainen ystäväni tiedusteli minulta että jos minulla olisi joitakin toiveita pakettien suhteen ja siihen kysymykseen vastaankin seuraavasti: Rakastan yllätyksiä ja parhaimpia yllätyksiä ovat ne, joista ei edes itse tiennyt pitävänsä ennen kuin sellaisen saa! Eli rohkeasti saa käyttää mielikuvitusta yms. pakettien teossa, minulla ei oikeastaan ole mitään inhokki juttuja.

Lisäksi posti toi mukanaan jotain muutakin..

Kool-aid värit saapuivat! Tilasin useamman pussin jokaista väriä, sillä luin jostain että saadakseen aikaan vahvoja värejä, pitää yleensä käyttää useampi pussi per värjäyskerta. Nämä tuoksuivatkin jo niin ihanilta että heti tekisi mieleni alkaa kokeilla näitä, mutta taidampa vaan tyytyä vielä sairastamaan.

Kohta varmasti jo urhea mieskin tuo tälle nälkäiselle naaraalleen ruokaa :)

Varpaista varteen

Ajattelin jo eilen tehdä postauksen yhdestä projektista, jota olen tässä loppukesästä tehnyt, mutta kameran piuha olikin kadoksissa. Luulin että se on muuton jäljiltä yhdessä tietyssä laatikossa, mutta kaapeli joka siellä olikin oli joku kännykän piuha, eikä se tietenkään sopinut kameraan. No laitoin T:lle viestiä töihin että nyt se kaapeli on hävinnyt muutossa ja täytyy mennä illalla ostamaan uusi, mutta kun T tuli kotiin, löysi hän heti ensitöikseen kyseisen kaapelin tv-pöydältä, enhän minä sitä siitä osannut etsiä.. Kaikkialta muualta kyllä..

Nyt kuitenkin saan taas kuvia ladattua koneelle, niin ei tarvitse tyytyä kännykän kameraan, jolla kyllä tulee melkein yhtä hyviä kuvia kuin tuolla pokkarillakin, mutta säätövaraa on tietenkin kamerassa enemmän.

Viime syksynä jo jossain vaiheessa sain idean että olisi mukava opetella tekemään sukat varpaista varteen, tietäisi aina että kuinka pitkälle lanka riittää ja kuinka pitkän varren voi tehdä. Löysinkin Ullasta ohjeen varpaista aloitettaviin sukkiin ja eikun tuumasta toimeen.

Sukissa käytin 7-veljestä sateenkaari (poistunut valikoimasta) ja punainen värejä sekä 3,5mm bambupuikkoja. Tässä projektissa yhdistyi oikeastaan kaksi kivaa asiaa, varpaista varteen aloittaminen ja broken seeds-neuleen  kokeilu, olen facebookissa seurannut voihan villasukka ryhmää ja siellä on ollut todella upeita sukkia toteutettuna tällä kuviolla. 

Kärjestä aloitettavien sukkien ohjeen löysin täältä:  http://www.ullaneule.net/0305/neuvot_sukka_varpaista.html

Sukan aloittaminen oli helppoa ja ymmärrettävää, mutta päänvaivaa aiheutti se että milloin aloittaa kantapään neulominen tasona että sukasta tulee sopivan kokoinen, sekä kantapään kavennukset. Mielestäni ohjeessa oli jotenkin oudosti ilmaistu nuo kavennusten paikat ja hetken pähkäiltyänikin päätin tehdä kavennukset samalla tavalla kuin normaalissakin sukassa: jaottelemalla silmukat niin että keskelle jäi tuo 14 silmukkaa ja molemmille reunoille 4 silmukkaa ja sitten siitä kavensin aina keskiosan ja reunan väliltä yhden silmukan. Ainakin omasta mielestäni näin tuli ihan hyvä lopputulos.

Varren tein sukkaan sovittamalla sukkaa aina välillä jalkaan ja tekemällä lisäyksiä aina tarpeen vaatiessa, ainoa vika siinä oli se, etten tietenkään pistänyt lisäysten paikkaa ylös ensimmäistä sukkaa tehdessä mihinkään ja toisen sukan kanssa piti sitten vähän pähkäillä, jotta tuli samanlainen sukka. 

Koska halusin vielä opetella jotain uutta, eivät nämä sukat vielä riittäneet tyydyttämään varpaista varteen tehtävien sukkien himoani. Netistä tilasinkin seuraavan teoksen:

Ja tästä vasta taivas aukeni. Ensinnäkin en ole oikeastaan koskaan käyttänyt pyöröpuikkoja missään työssä ja toiseksi tekniikka oli aivan uusi. Onneksi olin jo aikaisemmin ostanut taipuisan Knit Pron kaapelin ja siihen puiset symbhonie wood irtopäät kokoa 3. Langaksi 9valitsin vihreän nalle aloevera langan kätköistäni, en halunnut käyttää tähän kokeiluun nimittäin mitään ihaninta lankaani, mikäli projeti menisi penkin alle. 

Kirjassa on onneksi todella hyvät kohta kohdalta kuvalliset ohjeet ja alkuun pääsinkin helposti, tosin tuntui että työ eteni kauhean hitaasti, kun puikoilla oli kuitenkin kahden sukan silmukat ja tietenkin tuo pyöröjen käsittely vei aikaa, jotta siihen tottui. 

Kantapää oli tässä kirjassa tehty aika erikoisesti (sukka kerrallaan) ja hetken kesti ennen kuin tajusin mikä juju siinä oli, mutta ihan kirjan ohjeilla kuitenkin mentiin. Teen myöhemmin tälläisten sukkien tekemisestä oikein kunnon postauksen ja otan vaihekuvia samalla kun neulon tälläiset.

Kun alkuun päästiin niin eihän sitä malttanut yhteen pariin näitä jättää kun omien lyhyt vartisten sukkien jälkeen lankaa oli vielä jäljellä runsaasti. T mainitsikin etten kuulemma koskaan tee hänelle mitään, joten tuumasta toimeen ja T:n kokoiset sukat puikoille! Kirjassa on onneksi todella hyvä laskentakaava jokaisen sukan kohdalla (perustuu tiheyteen ja jalan pituuteen), jonka avulla pystyy laskemaan että kuinka pitkä teräosan tulee olla ennen jalkakiilan lisäysten aloittamista. 

Ja tässä on valmis lopputulos:

Kuva ensimmäisten sukkien tekovaiheesta:

Olenkin tyytyväinen että ostin tuon kirjan, on mukavaa kun saa tehtyä molemmat sukat samalla, ei enää niitä parittomia sukkia laatikot täynnä, lisäksi ei tarvitse pähkäillä niin paljon kuin tuon Ullan ohjeen kanssa. Ei tarvitse pähkäillä että milloin aloittaa kantapää, eikä sen kavennusten kanssa. Lisäksi sukista tulee varmasti identtiset..:)

P.s eilen tilailin netistä vähän kool aid värejä, mutta se onkin jo toinen tarina..

Back in business

Niin se kesä vaan vierähti ohi ja blogi on näköjään nukkunut kesäunta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö käsityörintamalla olisi tapahtunut yhtä sun toista. Päinvastoin, innostus alkaa taas nousemaan kun ilmat kylmenee ja illat pimenee.

Toukokuussa touhusin terassin rakentamisesta ja valmishan siitä sitten tuli ja on kyllä hieno ja iso, muutaman kerran ollaan kesällä grillailtu oikein kunnon herkkuateriat ja nautittu kauniista keleistä. Mutta silti tuntuu ettei kesällä taaskaan saanut aikaiseksi mitään mitä piti. Kaikki baden baden tuolissa löhöämiset jäivät kun lomat meni muutto puuhissa :)

Nyt olen siis heinäkuun alusta asunut T:n kanssa kimpassa ja ainakaan toistaiseksi emme ole tappaneet toisiamme taikka tehneet toisiamme hulluiksi, iltaisin katsomme telkkaria, minä neulon taikka virkkaan ja T on ja möllöttää. Tosin välillä poden huonoa omaatuntoa siitä että keskityn vain neuleisiini enkä huomioi T:tä tarpeeksi. 

Blogia päivitän nyt senkin vuoksi että tuli lähdettyä Sny syksy 2013 kierrokselle mukaan ja täällä blogissa sitten esittelen kaikkia kivoja juttuja ja paketteja mitä saan, lähettämiäni paketteja en voi tietenkään paljastaa ennen kierroksen loppua etten vain vahingossa paljastu ystävälleni :) Olen todella täpinöissäni tästä sny jutusta, sillä rakastan hyviä yllätyksiä ja varsinkin jos ne liittyvät johonkin käsillä tekemiseen. 

Aiemmin esittelemäni bolero tuli valmiiksi tuossa kesällä, tosin en tiedä kuinka monta virhettä sen tekemisessä tein, mutta lopputulos näyttää tältä :

Vähän hämärä ja suhmurainen kuva, mutta tuosta nyt saa jonkinlaisen käsityksen siitä että millainen tuli, tosin alaosan pitsineule resori ei oikein näy, mutta muuten bolerosta tuli kyllä ihan käytännöllinen ja hyvä.

Olen myös muutaman muun työn saanut aikaiseksi kesällä tehtyä, mutta esittelen ne sitten myöhemmin.

Tällä hetkellä työn alla on elämäni ensimmäinen neulottu pitsihuivi: http://www.ullaneule.net/0207/ohjeet_minttumaari.html Olen kyllä kokenut tuon työn erittäin haastavaksi ja aloituksenkin jouduin purkamaan ainakin kolmeen kertaan kun ensin luin kaaviota väärin ja sitten en vain oikein ymmärtänyt ohjetta. Vieläkään en oikein ymmärrä ohjetta, mutta olen tehnyt vain niin kuin hyvältä tuntuu ja ainakin toistaiseksi näyttää ihan hyvälle, saas vaan nähdä että kuinka monta kertaa joudun purkamaan kun siirryn kakkos kaaviosta kolmanteen, innolla odottaen..

Nyt alan suunnittelemaan salaisen neuleystäväni muistamista ja mitä kaikkea kivaa hänelle keksisin.